virtuaalihevonen
GUERRIER DE BLOIS
Kuva: Cherie (CC BY-NC 2.0)
Kutsumanimi
Rotu, sukupuoli Väri (genotyyppi), säkäkorkeus Syntynyt, ikä |
Sotku
selle francais, ori tummanpunaruunikko (Ee/AAt), 167cm 01.05.2020, 8v |
Maahantuoja
Omistaja Rekisterinumero Koulutustaso |
Sotku on niitä hevosia, joiden kutsumanimi ei kyllä lainkaan sovi hevoselle itselleen. Tämä ruunikko ei nimittäin sotke mitään; sillä on tietty kakkanurkka niin tarhassa kuin karsinassaankin, jonka lisäksi se ei juuri välitä esimerkiksi mutalätäkössä piehtaroinnista. Yleensä treenaamaan lähtiessä vastassa onkin lähestulkoon putipuhdas hevonen, hännästä turvanpäähän saakka.
Tämä ranskalaisori on pohjimmiltaan melko leikkisä kaveri. Sen on aina saatava maistella vähän kaikenlaista; pipot, lippikset, hanskat, paidanhelmat, kaverin häntä... Kaikki käy. Hoitajalla saakin olla aina hieman huumorintajua matkassaan Sotkua käsitellessä ja jos hoitajalla on huono päivä, niin Sotku kyllä osaa saada hymyn jokaisen kasvoille. Sotku myös löytää kaikki käsittelijänsä taskuihin unohtuneet herkut ja tekee kaikkensa päästäkseen niihin käsiksi. Kaikki eivät Sotkun pohjatonta leikkisyyttä ja uteliaisuutta arvosta, esimerkikiksi meidän vakiokengittäjämme huokaisee aina todella syvään, kun näkee kengityslistalla Sotkun nimen.
Eräänlainen lapsenmielisyys jatkuu myös selästä käsin. Sotkun keskittymiskyky on aivan onneton, jonka vuoksi se tuntuu joka välissä havainnoivan jotakin uutta ympäristössään. Ratsastaja saakin olla jatkuvasti ikään kuin varpaillaan, ettei Sotku mene nurin ihmetellessään jotakin asiaa - Sotku kun ei itse oikein tajua, että ei voi tuijotella takaviistoon ja kävellä samaan aikaan eteenpäin törmäämättä johonkin. Esteillä ori on elementissään! Se ja maastoilu on ehkä ainoat asiat, jolloin ruunikko malttaa keskittyä edes jotenkuten tekemiseen. Ponnuahan Sotkulta löytyy melko mukavasti, vaikkakaan mikään uusintaratojen nopeuskuningas se ei missään nimessä ole. Sotku on melkoinen etana, mitä moniin muihin hevosiin vertaa...
Tämä ranskalaisori on pohjimmiltaan melko leikkisä kaveri. Sen on aina saatava maistella vähän kaikenlaista; pipot, lippikset, hanskat, paidanhelmat, kaverin häntä... Kaikki käy. Hoitajalla saakin olla aina hieman huumorintajua matkassaan Sotkua käsitellessä ja jos hoitajalla on huono päivä, niin Sotku kyllä osaa saada hymyn jokaisen kasvoille. Sotku myös löytää kaikki käsittelijänsä taskuihin unohtuneet herkut ja tekee kaikkensa päästäkseen niihin käsiksi. Kaikki eivät Sotkun pohjatonta leikkisyyttä ja uteliaisuutta arvosta, esimerkikiksi meidän vakiokengittäjämme huokaisee aina todella syvään, kun näkee kengityslistalla Sotkun nimen.
Eräänlainen lapsenmielisyys jatkuu myös selästä käsin. Sotkun keskittymiskyky on aivan onneton, jonka vuoksi se tuntuu joka välissä havainnoivan jotakin uutta ympäristössään. Ratsastaja saakin olla jatkuvasti ikään kuin varpaillaan, ettei Sotku mene nurin ihmetellessään jotakin asiaa - Sotku kun ei itse oikein tajua, että ei voi tuijotella takaviistoon ja kävellä samaan aikaan eteenpäin törmäämättä johonkin. Esteillä ori on elementissään! Se ja maastoilu on ehkä ainoat asiat, jolloin ruunikko malttaa keskittyä edes jotenkuten tekemiseen. Ponnuahan Sotkulta löytyy melko mukavasti, vaikkakaan mikään uusintaratojen nopeuskuningas se ei missään nimessä ole. Sotku on melkoinen etana, mitä moniin muihin hevosiin vertaa...
Suku & jälkeläiset
i. Guillbald sf, 168cm e. Alicante de Blois sf, 166cm |
ii. Granguess sf, 168cm ie. Flamme de Royale sf, 167cm ei. Baloubet sf, 167cm ee. Andora de Blois sf, 165cm |
iii. Jameson sf, 169cm
iie. Fredrika hol, 170cm iei. Intemporel sf, 165cm iee. Reggae old, 166cm eii. Optimist xx, 168cm eie. 365 Days BWB, 166cm eei. Al Dente trak, 164cm eee. Shaneena hol, 161cm |
Sotkun isä Gullbald on luonteeltaan varmasti yhtä lapsenmielinen ja leikkisä kuin poikansakin, ellei jopa pahempikin. Moni ranskalainen hevosharrastaja on pitänytkin Gullbaldia suorastaan vaarallisena, etenkin orin koon tietäen. Musta ori kuitenkin pärjäsi kisarintamalla hyvin menestyksekkäästi, vaikkakaan ei korkeimmilla tasoilla. Luonteensa vuoksi myös hyvin kuikelo rakenne karkotti monia kasvattajia, joten jälkeläisiä Gullbaldille kertyi vain muutama hassu.
Isänisä Granguess ei ollut ulkonäöltään mitenkään järin huomiota herättävä, hyvin perinteinen eurooppalainen raudikko kenttäpuoliverinen. Sen hyppytyyli oli kuitenkin hyvin pidetty ja kehuttu, vaikka ponnistusvoimaa itsessään orilta ei korkeimpiin luokkiin asti löytynyt. Sen jalkatekniikka kuitenkin houkutteli monet tammanomistajat raottamaan kukkaronnyörejään yhtä laadukkaan hevosen toivossa. Sitä ja nopeutta Granguess jättikin jälkeläisiinsä paljon eli rautias ori on hyvinkin tuttu nimi etenkin Ranskan kenttähevosten suvuissa.
Isänemä Flamme de Royale oli hyvin näyttävä musta tamma, joka kilpaili korkeimmissa kenttäratsastuksen luokissa useammankin vuoden ajan. Se ei ollut mikään nopein mahdollinen hevonen, mutta varma ja hyppytekniikaltaan täysin puhdas. Kilpauran jälkeen Flamme de Royalesta paljastui myös mitä loistavin emätamma ja se saikin yhteensä neljä hyvin laadukasta varsaa ennen täysin eläkkeelle jäämistään.
Sotkun emä Alicante de Blois on hieman ehkä jopa pelottavankin oloinen musta tamma. Ulkonäkö ei petä tämän neitosen kohdalla, sillä Alicante on täynnä tulta ja tappuraa. Tulisesta luonteestaan huolimatta tamma oli hyvinkin menestyksekäs kenttähevonen ja oli pääsemässä olympialaisiinkin, mutta ikävä tapaturma siirsi tumman neidon melko varhaisessa vaiheessa jalostuskäyttöön. Jalostuskäyttö herätti suuria tunteita kenttäpiireissä, olihan Alicante tunnettu pelottavastakin käytöksestään. Toistaiseksi Alicanten jälkeläisissä ei kuitenkaan ole nähty täysin samaa tulisuutta kuin tammassa itsessään.
Emänisä Baloubet oli ranskanpuoliverisen perikuva. Orilta löytyi liikettä niin eteen kuin ylöskin ja niitti menestystä kansainvälisesti kenttäkilpailuissa. Reaktiivinen ori oli kuitenkin hyvin rehellinen, eikä katsonut ratsastajansa tekemiä virheitä läpi sormien. Pitkäjalkainen ja -kaulainen Baloubet kantakirjattiin ensimmäisellä palkinnolla ja orinomistaja tienasikin sievoisen summan orilla jalostuskäytössä.
Emänemä Andora de Blois oli ruunikko tamma, joka ei ulkonäöltään ollut kovinkaan kummoinen - joku kuvailisi ehkä jopa hassunkin näköiseksi. Se oli kuitenkin kenttähevosena niin laadukas, että se korvasi pienet stiplut rakenteen osalta heittämällä. Luonteeltaankin Andora oli hyvinkin passeli jalostuskäyttöä ajatellen, ehkä kuitenkin aavistuksen liian helposti kuumuva. Kansainvälisen kenttäuran jälkeen Andora olikin jalostuskäytössä saaden nelisen varsaa.
Isänisä Granguess ei ollut ulkonäöltään mitenkään järin huomiota herättävä, hyvin perinteinen eurooppalainen raudikko kenttäpuoliverinen. Sen hyppytyyli oli kuitenkin hyvin pidetty ja kehuttu, vaikka ponnistusvoimaa itsessään orilta ei korkeimpiin luokkiin asti löytynyt. Sen jalkatekniikka kuitenkin houkutteli monet tammanomistajat raottamaan kukkaronnyörejään yhtä laadukkaan hevosen toivossa. Sitä ja nopeutta Granguess jättikin jälkeläisiinsä paljon eli rautias ori on hyvinkin tuttu nimi etenkin Ranskan kenttähevosten suvuissa.
Isänemä Flamme de Royale oli hyvin näyttävä musta tamma, joka kilpaili korkeimmissa kenttäratsastuksen luokissa useammankin vuoden ajan. Se ei ollut mikään nopein mahdollinen hevonen, mutta varma ja hyppytekniikaltaan täysin puhdas. Kilpauran jälkeen Flamme de Royalesta paljastui myös mitä loistavin emätamma ja se saikin yhteensä neljä hyvin laadukasta varsaa ennen täysin eläkkeelle jäämistään.
Sotkun emä Alicante de Blois on hieman ehkä jopa pelottavankin oloinen musta tamma. Ulkonäkö ei petä tämän neitosen kohdalla, sillä Alicante on täynnä tulta ja tappuraa. Tulisesta luonteestaan huolimatta tamma oli hyvinkin menestyksekäs kenttähevonen ja oli pääsemässä olympialaisiinkin, mutta ikävä tapaturma siirsi tumman neidon melko varhaisessa vaiheessa jalostuskäyttöön. Jalostuskäyttö herätti suuria tunteita kenttäpiireissä, olihan Alicante tunnettu pelottavastakin käytöksestään. Toistaiseksi Alicanten jälkeläisissä ei kuitenkaan ole nähty täysin samaa tulisuutta kuin tammassa itsessään.
Emänisä Baloubet oli ranskanpuoliverisen perikuva. Orilta löytyi liikettä niin eteen kuin ylöskin ja niitti menestystä kansainvälisesti kenttäkilpailuissa. Reaktiivinen ori oli kuitenkin hyvin rehellinen, eikä katsonut ratsastajansa tekemiä virheitä läpi sormien. Pitkäjalkainen ja -kaulainen Baloubet kantakirjattiin ensimmäisellä palkinnolla ja orinomistaja tienasikin sievoisen summan orilla jalostuskäytössä.
Emänemä Andora de Blois oli ruunikko tamma, joka ei ulkonäöltään ollut kovinkaan kummoinen - joku kuvailisi ehkä jopa hassunkin näköiseksi. Se oli kuitenkin kenttähevosena niin laadukas, että se korvasi pienet stiplut rakenteen osalta heittämällä. Luonteeltaankin Andora oli hyvinkin passeli jalostuskäyttöä ajatellen, ehkä kuitenkin aavistuksen liian helposti kuumuva. Kansainvälisen kenttäuran jälkeen Andora olikin jalostuskäytössä saaden nelisen varsaa.
00.00.0000 rotu-skp. varsan nimi (meriitit), e. emän nimi
|
+ voima
+ hyppytekniikka + ketteryys |
- nopeus
- ravi - kokoamiskyky |
Kilpailukalenteri
KERJ (porrastetut + 1 cup-sijoitusta)
Sotku kilpailee porrastetuissa, ajantasaisen pistetilanteen löydät rekisterisivulta. 28.02.2021 - KERJ Cup - Haltiasalo - CIC2 - 2/12 |
Muut saavutukset
Palkittu 3 Star Prospect -palkinnolla (1084/1900p). Näyttelyt 16.04.2021 NJ - tuomari Jannica - irtoSERT 31.07.2021 NJ - tuomari alaera - irtoSERT Muut tulokset 01.07.2021 - Paris SIM Jumping Week, FRA - International Welcome 145cm - 44/46, 12vp 02.07.2021 - Paris SIM Jumping Week, FRA - International 150cm - 28/50, 4vp 03.07.2021 - Paris SIM Jumping Week, FRA - Speed Class 145cm - 23/44, 74.99 04.07.2021 - Paris SIM Jumping Week, FRA - International 150cm - 46/50, 16vp 30.07.2021 - Power Jump, FIN - 150cm - 25/42, 8vp |
Päiväkirja
24.07.2020 päiväkirjamerkintä - kirjoittaja: Milja H.
Mulla ei ikinä ole ollut ranskanpuoliveristä, eikä sellaisen hankinta ollut edes suunnitteilla. Mutta kun näin ilmoituksen, jossa myytiin ranskanpuoliverisiä, en voinut olla kirjoittamatta tarjousta eräästä isosta orista. Guerrier de Blois -nimisessä tummanpunaruunikossa oli jotakin, joka sai kiinnostukseni heräämään. Siitä löytyi kokoa, jota Regelbundeniin kovasti tarvitsin. Se oli komea ja totta kai talliin aina yksi puoliverinen mahtuisi!
Niinpä kävin juuri Power Jumpin alla noutamassa tumman orin Ranskasta. Se oli paikanpäällä omin silmin nähtynä vieläkin upeampi, kuin mitä se kuvissa ja videoissa oli. Sillä oli enemmän lahjoja este- kuin kenttäpuolelle, mutta minä halusin sen, vaikkei se kenttäratsastuksen huipulle yltäisikään. Matka Etelä-Ranskasta Etelä-Ruotsiin sujui yllättävän hyvin parin pysähdyksen taktiikalla ja takaisin Regelbundenissa oltiin juuri hieman ennen, kuin minun piti suunnata kohti Maarianhaminaa ja Power Jumpia kahden muun hevosen kanssa.
27.06.2021 päiväkirjamerkintä - kirjoittaja: Milja H.
Se oli täällä jälleen, nimittäin Paris SIM Jumping Week. Me kylläkin osallistuimme kyseiseen kilpailuun ensimmäistä kertaa, mutta olin kuullut siitä pelkkää hyvää. Aikaisemmin ei vain ole ollut oikein sopivia hevosia, mutta nyt pääsisimme lähtemään peräti neljän hevosen voimin; mukaan lähtisi Cam, Darra, Lexi ja Sotku. Ilmoitin mukaan kyllä muitakin hevosia, mutta luokat olivat täynnä. Ei siis auttanut muu, kuin lähteä melko ponivoittoisella tiimillä matkaan! Rekkaan oli pakattu jo kaikki tarpeellinen, enää vain hevoset puuttuivat. Matkaa oli lähes 2000 kilometriä, joten pysähtyisimme seuraavaksi yöksi Bremeniin, joka oli suurinpiirtein puolivälissä matkaa. Siellä hevoset saisivat jaloitella ja nukkua rauhassa yönsä tallissa. Tiistai olisi kevyt ratsastus- ja kävelypäivä kaikilla hevosilla ennen varsinaisen kisaviikon alkamista.
Sotku starttaisi kisaviikon aikana yhteensä kolmessa luokassa: torstain, perjantain ja sunnuntain kansainvälisissä luokissa sekä lisäksi lauantain aikaluokassa. Orilla on siis todella hyppypainotteinen viikko, ja se ansaitsee pienen loman kisaviikon jälkeen. Toivottavasti ori hyppäisi hyvin ja toisi jotakin kotiin tuomistakin!
01.07.2021 päiväkirjamerkintä - kirjoittaja: Milja H.
Nyt se vihdoin starttasi, nimittäin Paris SIM Jumping Week. Sotku starttasi tämän päivän kansainvälisessä luokassa Regelbundenin hevosista ainoana ja ylipäätään luokkansa ensimmäisellä puolikkaalla. Melko mukava määrä ratsukoita oli päässyt uusintaan saakka meitä ennen, joten rata oli melko perustasoinen kansainvälisen tason rata. Minulla oli kuitenkin melko vahva luotto Sotkuun, olihan se kuitenkin omalla tavallaan melko varma estehevonen. Näinpä pyrin ratsastamaan ratani mahdollisimman hyvin ja suoritus sujuikin oikein hyvin, vaikkakin saimme matkallamme kaksi puomia ja yhden itsestäni johtuvan kiellon. Yleisellä tasolla viikon starttaaminen Sotkun osalta sujui kohtuullisen hyvin, joten hyvällä fiiliksellä jatkamme viikonloppua kohti!
02.07.2021 päiväkirjamerkintä - kirjoittaja: Milja H.
Sotkun toinen starttipäivä oli mukavan puolipilvinen ja lämmin. Sotku tuntui vähintäänkin yhtä hyvältä kuin keli, joten verryttelystä suuntasin erittäin hyvillä mielin kohti kisa-areenaa. Rata lähti hyvin käyntiin ja Sotku hyppäsi esteet puhtaasti ja hyvällä ilmavaralla. Kunnes tuli perusradan viimeinen este. Näin paikan esteelle hieman huonosti, jolloin hevonen totta kai otti pienen ylimääräisen askeleen ja hyppäsi lähes paikaltaan. Totta kai siitä tuli ylin puomi matkaan. Sotku ansaitsi kuitenkin hienot taputukset ja kehut, koska kyseisen esteen virhe ja puomi olivat täysin oma mokani. Olin siis täysin tyytyväinen sijoitukseemme luokan puolivälissä. Viikonloppuun paremmalla osaamisella ja taidolla!
03.07.2021 päiväkirjamerkintä - kirjoittaja: Milja H.
Sotkun kolmas kisapäivä valkeni lämpimänä, mutta hieman sateisena. Onneksi sadetta ei jatkuvalla syötöllä tullut, vaan enemmänkin kuuroittaisena. Ruunikko ori tuntui verryttelyssä todella hyvältä ja se hyppäsi verryttelyesteet puhtaasti ja isolla ilmavaralla. Aikaisemmat ratsukot olivat tehneet todella nopeita ratoja, joten hieman jännityksensekaisin tuntein olin suuntaamassa radalle, Sotku kun ei ollut mikään hirmuisen nopea hevonen loppupeleissä. Rata sujuikin oikein mainiosti, mutta en yllättynyt lainkaan siitä, että emme olleet kärkikahinoissa aikamme kanssa. Täysin odotetusti sijoituimme tuloslistan puoliväliin. No, ei auta kuin lähteä hyvillä mielin huomiseen kansainväliseen luokkaan!
Mulla ei ikinä ole ollut ranskanpuoliveristä, eikä sellaisen hankinta ollut edes suunnitteilla. Mutta kun näin ilmoituksen, jossa myytiin ranskanpuoliverisiä, en voinut olla kirjoittamatta tarjousta eräästä isosta orista. Guerrier de Blois -nimisessä tummanpunaruunikossa oli jotakin, joka sai kiinnostukseni heräämään. Siitä löytyi kokoa, jota Regelbundeniin kovasti tarvitsin. Se oli komea ja totta kai talliin aina yksi puoliverinen mahtuisi!
Niinpä kävin juuri Power Jumpin alla noutamassa tumman orin Ranskasta. Se oli paikanpäällä omin silmin nähtynä vieläkin upeampi, kuin mitä se kuvissa ja videoissa oli. Sillä oli enemmän lahjoja este- kuin kenttäpuolelle, mutta minä halusin sen, vaikkei se kenttäratsastuksen huipulle yltäisikään. Matka Etelä-Ranskasta Etelä-Ruotsiin sujui yllättävän hyvin parin pysähdyksen taktiikalla ja takaisin Regelbundenissa oltiin juuri hieman ennen, kuin minun piti suunnata kohti Maarianhaminaa ja Power Jumpia kahden muun hevosen kanssa.
27.06.2021 päiväkirjamerkintä - kirjoittaja: Milja H.
Se oli täällä jälleen, nimittäin Paris SIM Jumping Week. Me kylläkin osallistuimme kyseiseen kilpailuun ensimmäistä kertaa, mutta olin kuullut siitä pelkkää hyvää. Aikaisemmin ei vain ole ollut oikein sopivia hevosia, mutta nyt pääsisimme lähtemään peräti neljän hevosen voimin; mukaan lähtisi Cam, Darra, Lexi ja Sotku. Ilmoitin mukaan kyllä muitakin hevosia, mutta luokat olivat täynnä. Ei siis auttanut muu, kuin lähteä melko ponivoittoisella tiimillä matkaan! Rekkaan oli pakattu jo kaikki tarpeellinen, enää vain hevoset puuttuivat. Matkaa oli lähes 2000 kilometriä, joten pysähtyisimme seuraavaksi yöksi Bremeniin, joka oli suurinpiirtein puolivälissä matkaa. Siellä hevoset saisivat jaloitella ja nukkua rauhassa yönsä tallissa. Tiistai olisi kevyt ratsastus- ja kävelypäivä kaikilla hevosilla ennen varsinaisen kisaviikon alkamista.
Sotku starttaisi kisaviikon aikana yhteensä kolmessa luokassa: torstain, perjantain ja sunnuntain kansainvälisissä luokissa sekä lisäksi lauantain aikaluokassa. Orilla on siis todella hyppypainotteinen viikko, ja se ansaitsee pienen loman kisaviikon jälkeen. Toivottavasti ori hyppäisi hyvin ja toisi jotakin kotiin tuomistakin!
01.07.2021 päiväkirjamerkintä - kirjoittaja: Milja H.
Nyt se vihdoin starttasi, nimittäin Paris SIM Jumping Week. Sotku starttasi tämän päivän kansainvälisessä luokassa Regelbundenin hevosista ainoana ja ylipäätään luokkansa ensimmäisellä puolikkaalla. Melko mukava määrä ratsukoita oli päässyt uusintaan saakka meitä ennen, joten rata oli melko perustasoinen kansainvälisen tason rata. Minulla oli kuitenkin melko vahva luotto Sotkuun, olihan se kuitenkin omalla tavallaan melko varma estehevonen. Näinpä pyrin ratsastamaan ratani mahdollisimman hyvin ja suoritus sujuikin oikein hyvin, vaikkakin saimme matkallamme kaksi puomia ja yhden itsestäni johtuvan kiellon. Yleisellä tasolla viikon starttaaminen Sotkun osalta sujui kohtuullisen hyvin, joten hyvällä fiiliksellä jatkamme viikonloppua kohti!
02.07.2021 päiväkirjamerkintä - kirjoittaja: Milja H.
Sotkun toinen starttipäivä oli mukavan puolipilvinen ja lämmin. Sotku tuntui vähintäänkin yhtä hyvältä kuin keli, joten verryttelystä suuntasin erittäin hyvillä mielin kohti kisa-areenaa. Rata lähti hyvin käyntiin ja Sotku hyppäsi esteet puhtaasti ja hyvällä ilmavaralla. Kunnes tuli perusradan viimeinen este. Näin paikan esteelle hieman huonosti, jolloin hevonen totta kai otti pienen ylimääräisen askeleen ja hyppäsi lähes paikaltaan. Totta kai siitä tuli ylin puomi matkaan. Sotku ansaitsi kuitenkin hienot taputukset ja kehut, koska kyseisen esteen virhe ja puomi olivat täysin oma mokani. Olin siis täysin tyytyväinen sijoitukseemme luokan puolivälissä. Viikonloppuun paremmalla osaamisella ja taidolla!
03.07.2021 päiväkirjamerkintä - kirjoittaja: Milja H.
Sotkun kolmas kisapäivä valkeni lämpimänä, mutta hieman sateisena. Onneksi sadetta ei jatkuvalla syötöllä tullut, vaan enemmänkin kuuroittaisena. Ruunikko ori tuntui verryttelyssä todella hyvältä ja se hyppäsi verryttelyesteet puhtaasti ja isolla ilmavaralla. Aikaisemmat ratsukot olivat tehneet todella nopeita ratoja, joten hieman jännityksensekaisin tuntein olin suuntaamassa radalle, Sotku kun ei ollut mikään hirmuisen nopea hevonen loppupeleissä. Rata sujuikin oikein mainiosti, mutta en yllättynyt lainkaan siitä, että emme olleet kärkikahinoissa aikamme kanssa. Täysin odotetusti sijoituimme tuloslistan puoliväliin. No, ei auta kuin lähteä hyvillä mielin huomiseen kansainväliseen luokkaan!